Mies kirjoittaa peleistä ja parisuhteesta. Järkytyt kun luet muutakin kuin klikkiotsikon. Spoilerivaroitus!

Tässä kappaleessa mies kirjoittaa jotain joka shokeeraa kaikkia. Et usko mitä tapahtuu seuraavaksi ja itket kun jaat tämän tarinan! Klikkiotsikot ovat tämän päivän vitsaus, mutta niiden toiminta perustuu itse asiassa ihmisen fysiologiaan ja peliteoriaan. On todettu, että jonkin asian odottaminen tai siihen varautuminen vapauttaa dopamiinia ihmisen aivoihin. Tämä aiheuttaa hyvänolon tunteen ja siihen riittää usein pelkkä asian ajattelu. Jos siis fiilistelet lomaa enemmän ennen sille lähtemistä, se on täysin normaalia ja tästä syystä monet klikkiotsikkoartikkelit on otsikoitu tyyliin 40 asiaa terveydestä, et usko mikä on numero 28!

No emmehän me usko, mutta aivomme haluaa silti kahlata koko sivun ainakin sinne kohtaan 28 saakka.

Ruokit siis käytännössä koko ajan artikkelia lukiessasi enemmän ja enemmän itseäsi dopamiinilla, tehden samalla itsestäsi oman uteliaisuutesi orjan. Samasta syystä heruttelet pitkään esimerkiksi uuden auton ostoa tai selaat Tinderiä pitkin yötä. Kuvien selaaminen ja autokatalogien lueskelu on jännempää ja koukuttavampaa kuin itse treffit tai auton ostaminen.

Asiaan liittyy myös niin sanottu spoiler-paradoksi. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset pitävät tarinasta enemmän kun tietävät miten se päättyy. Jos tiedetään miten tarina päättyy, siitä nautitaan enemmän. Kuulostaako ristiriitaiselta? Tälle on olemassa looginen selitys. Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja ja tarinat ovat aina olleet tärkeässä osassa kun olemme yrittäneet ymmärtää toisten käytöstä tai kun olemme kommunikoineet toistemme kanssa. Jos ihminen tietää ennakkoon mitä tarinassa tapahtuu, siihen on helpompi samaistua ja sitä on helpompi seurata. Jos tarinan loppu ei ole tuntematon, on meidän helpompi selittää ja ennakoida tarinassa esiintyvät tunteet ja käytösmallit.

Itse tykkään lukea juonipaljastukset etukäteen. Osittain yllä mainitusta syystä, mutta osittain myös siksi, että kun luen mitä esimerkiksi elokuvassa tapahtuu, kuvittelen sen tietyllä tavalla omassa päässäni. Kun sitten katson elokuvaa, pystyn samaistumaan siihen jo ensimmäisellä kerralla, mutta näen kuitenkin ohjaajan visualisoiman version. Näin ollen olen periaatteessa nähnyt tarinasta kaksi erilaista versiota, mikä on minulle positiivinen asia. Jos olisin vielä lukenut tarinan esimerkiksi kirjana, olisi se tullut vielä eri tavalla visualisoitua päässäni. Pidänkin erilaisia versioita rikkautena, en juonipaljastuksina.

Dopamiinin vaikutus yltää myös parisuhteeseen ja parinmuodostukseen – ja melko voimakkaasti. Uudet asiat ja kokeminen lisäävät dopamiinin eritystä aivoissa. Mielihyväpurske on valmis ja pieni jännitysmomentti räpsii sähköä ilmaan. Tutkimusten mukaan uudet – ja mieluiten vielä jännittävät asiat – koettuna yhdessä puolison kanssa, ovat paras tapa pitää suhde aktiivisena. Tämä johtuu jo mainitun dopamiinin erittymisestä. Vaikka se kuulostaakin jopa järjenvastaiselta, niin jos pariskunta saa lapset hoitoon ja vapaailta koostuu sitten pyykin viikkaamisesta, rästissä olevien sarjojen katsomisesta ja ehkä romanttisesta hetkestä, niin se voi itse asiassa olla jopa tuhoisampaa suhteelle, kuin lähteäkin yllättäen napsuttamaan fankkijalkaa diskoon. Tämä johtuu siitä, että romantiikka ja yhdessäolo lisäävät serotoniinin eritystä, mikä taas laskee dopamiinin eritystä. Romantiikka on toki tärkeää, mutta se voi viedä parisuhteen sähkön kannalta tarvittavan vaaran- ja uutuuden tunteen pois.

Eivätkä treffit uuden ihmisen kanssa ole ollenkaan poikkeus dopamiinipitoiseen tapailemiseen. Ihminen ei rakastu ensisilmäyksellä kuin korkeintaan omiin kuvitelmiinsa toisesta. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, peliteorian mukaan ihminen saa usein paremmat fiilikset itse tekemisestä kuin lopputuloksesta. Kun tähän yhdistetään spoiler-paradoksi, niin ihminen itse asiassa luulee tietävänsä mitä salamarakastumisessa tapahtuu ja rakastuu pintaan, tulevaan matkaan ja illuusioon siitä mitä hän kuvittelee näkevänsä. Tai siihen mitä toinen haluaa heidän näkevän. Tästä syystä kulissit romahtavat joskus nopeasti kuherruskuukauden jälkeen, kun ihastumisen tunne hälvenee ja huomataan, että ihastus kohdistuikin itse tekemiseen, eikä toiseen ihmiseen. Harva kuitenkaan tahtoo syyttää omasta pettymyksestä itseään.

Teksti: yhdistelty tässä kuussa ilmestyvästä kirjastani Miksi elämisestä tuli niin hankalaa?
Artikkelin kuva: Sebastian Voortman from Pexels.
Health Skeletor
Tietoja kirjoittajasta
Terveystiedon ja liikuntalääketieteen ammattilainen. Seikkailija, kyseenalaistaja, tietokirjailija, luennoitsija, ohjelmistokehittäjä ja kontroversiaali somehahmo.

2 comments on Mies kirjoittaa peleistä ja parisuhteesta. Järkytyt kun luet muutakin kuin klikkiotsikon. Spoilerivaroitus!

  1. Heli Mäntynen sanoo:

    Pitäisikö tässä loppupuolella olevassa virkkeessä olla salamarakastumisessa eikä salarakastumisessa?
    ”Kun tähän yhdistetään spoiler-paradoksi, niin ihminen itse asiassa luulee tietävänsä mitä salarakastumisessa tapahtuu ja rakastuu pintaan, tulevaan matkaan ja illuusioon siitä mitä hän kuvittelee näkevänsä. ”

    1. Terveysmyrsky sanoo:

      Pitäisi! Kiitos huomiosta, korjattu ☺️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *